(Kaivohuoneella Mannerheim, Paasikivi ja Leino nojailevat baaritiskiin.)
Mannerheim: Mine juoda marskin ryyppy! Kyyppar, pane yksi dryckjom!
Schauman: Suutelen kättänne, oi suuresti kunnioitettu suurmies! (Suutelee Mannerheimin kättä.)
Mannerheim: Menetkös siitä!
Schauman: Sallinette, että nuolen saappaanne?
Mannerheim: Mine katkaista sinun kurkku, veneleinen rattopojke! (Vetää miekkansa esiin.)
Schauman: Anteeksi, mutta olen saksalaista aatelissukua.
Mannerheim: Heme sene elet!
Paasikivi: Ei tuon miehen puheesta saa selvää. (Tyhjentää kolpakon yhdellä huikalla.) Ah! Jopas maistui!
Mannerheim: mene meelellee sene senken seemeleene heere je heme! (Iskee nyrkkiä pöytään.) Je net sete veenee tenne je ekkee!
Schauman: Anteeksi, mutta en saa selvää tilauksestanne.
Mannerheim: Veenee veenee ekkee mene tehden telle hemeleen!
Paasikivi: Ei perkele! (Tyhjentää kolpakon yhdellä huikalla.) Ah! Jopas maistui!
Leino: Hän ei kieltä lahjaks saanut ei, vai kielen hält'kö kissa vei!
Paasikivi: Olipa kehnoa riimittelyä. (Tyhjentää kolpakon yhdellä huikalla.) Ah! Jopas maistui!
Leino: Tee itse parempaa vitun homo.
Mannerheim: Mette mene velleeeten venejen je kerjelen mette ensen mene jeen! Eenes vepehtee!
Paasikivi: Viekää tuo nyt jonnekin, Jumalan tähden! (Tyhjentää kolpakon yhdellä huikalla.) Ah! Jopas maistui!
(Ilta jatkuu iloisissa merkeissä aamuun asti.)