(Minna Canth hoipertelee alastomana ojassa Kanttilan panojuhlien jälkimainingeissa.)

Minna Canth: Voi kyöpelin körmy, jotta oli vietävän kova orgasmi, taijanpa ihan panna maate tähän ojanpenkalle!

(Canth kierähtää kuorsaamaan kuralätäkköön. Tovin päästä ohi kulkee humalainen Runeberg ja pöyristyy nähdessään Minnan makaamassa emätin levällään ja mairea hymy kasvoillaan)

Runeberg: Kautta hirttämättömän turkkilaisenprofeetan parran! Nyt ovat hyvät neuvot arvossaan kuin tynnörillinen venetsialaista armanjakkia Porvoon maalaismarkkinoilla viime kesän kolmantena keskiviikkona, tuhannen perkeleen karvaisan katkeran happaman röyhtäyksen nimeen!

(Runeberg polvistuu, ottaa Minnan hervottoman pään syliinsä ja alkaa juottaa tälle karkaistua pontikkaa lekkeristään, hipelöiden samalla toisella kädellä vimmatusti tämän jo valmiiksi kovia kokenutta haaroväliä)

Minna Canth: Mmmff... SKlorts... prööt... puuh... ei enää... pluts...

Runeberg: Lääke on nieltävä kokonaan, sinä julmettu lutka!

Canth: Blubblubblub... kääh... klups... hnnghhh...

Runeberg: Joko tukehdut lekkeriini tai tervehdyt! Näytä, että olet suomalainen sisukas nainen, etkä mikään hekumoiden revaasi revittelevä succubus!

(Runeberg juottaa väkisin Minnalle koko viisilitraisen viinalekkerinsä. Tämä ei suinkaan tukehdu, mutta kuolee alkoholimyrkytykseen)

Minna Cunt: Grööh.

Runeberg: Saatana, Lucifer, Beltsebuubos ja antikristos! Viinaa ei ollut riittävästi pelastamaan Minnaa! Voi surkeutta - hukkaan meni! Nyt ei ole enää viinaa hautajaisinkaan saatana! Ja iski vielä kauhea paskahätä. On riennettävä suurmiesten yleiseen käymälään!

(Runeberg jättää Minna Canthin haaskan ja jolkottaa maantietä eespäin keskimatkan kestikievariin, Snellmanin Helpotukseen. Marmorinen fasaadi peittelee saastaista sisusta.)

J.V. Snellman: Täsmällinen kuin patakukko olet sinä veljekseni, jo vain olet tervetullut Snellmanin kylpylään.

Runeberg: Åh du milde! Onneksi kun hätä on suurin on vanha kunnon Johan Vilhelmkin lähellä.

Koskenniemi: Tääl sitä viihtyy wanha ja nuor', kylpyhuone Helpotuksessa.

Snellman: Tämä on teille, siis meille kaikille tarpeen, tarpeensa on tehtävä jok' ikisen!

Juhani Aho: Täällä sitä on aina SUURMIEHET PASKALLA!!!

Runeberg: Viinaa, antakaa viinaa -

(Suurmiehet juovat viinaa ja istuvat paskalla vieretysten, eivät suinkaan riu'ulla vaan jokaisella oma aukkonsa paskantamispenkin lavealla armonlahjalla. Runeberg vaikenee Minna Canthin kohtalosta, liekö sen jo unohtanut, ja lupsuttaa omenapontikkaa ripuloiden hyvässä mielenrauhassa. Käykää tekin joskus Suurmiesten Helpotuksessa, Hämeen Härkätien ja Kuninkaantien jossakin unohdetussa ristelmässä!)